ArvoPelttari

Kuinka paljon akateemisesti heikoimpia voi tukea?

  • Kuinka paljon akateemisesti heikoimpia voi tukea?

Akateemisilta taidoiltaan tai oppimishaluiltaan heikompaan kastiin kuuluvien tukeminen on mennyt peruskoulussa jo liian pitkälle. Siinä mielessä liian pitkälle, että vähäisiä resursseja käytetään tehottomasti. 

Suomen koululaitos on pärjännyt Pisa-tuloksissa nimenomaan sen takia, että surkeimmat tulokset Suomessa ovat todella hyviä verrattuna muiden maiden säilöntälaitosten tuloksiin. Lattia on siis korkealla; kellari on tukittu; mutta katto alkaa ropista vastaan. Voidaan toki ajatella niin, että juuri vahvuuksia olisi vahvistettava, mutta akateemisesti korkealle tähtäävät kärsivät tästä, kun opettajalla ei ole heille aikaa.

Kouluhallinnossa on tehty viime vuosina rakenteellisia ratkaisuja, jotka suuntaavat resursseja nimenomaan eniten tukea tarvitseville. Erityisopetuksessa on siirrytty kiinteistä pienluokista kolmiportaiseen tukeen inkluusion ajatus etunenässä. Kauniista puheista huolimatta yksi merkittävä tekijä inkluusion taustalla on säästöt. Inkluusio ei ainakaan paranna työrauhaa ja etenemistahti opetuksessa todennäköisimmin kärsii. Kolmiportaisessa tuessa on hyviäkin puolia, mutta käytännön sovellus on johtanut opettajien työtaakan kasvuun juurikin niiden oppilaiden takia, jotka tuen portaalta toiselle nostetaan. Ikävä kyllä se on muilta oppilailta pois. Enkä sano, ettei tukea pitäisi antaa, mutta sitä tukea on vaaditaan jatkuvasti lisää. Esimerkiksi kutonen alkaa olla liian heikko arvosana oppilaalle kuin oppilaalle ja sellainen johtaa toimenpiteisiin. Yleensä kyseessä on epämotivoitunut oppilas, ja vastauksena tähän vaaditaan opettajalta annos taikatemppuja arvosanan nostamiseksi.

Loppuun on vielä todettava disclaimerina, etten pidä itseäni elitistinä. Takanani on huoli siitä, että resursseja ohjataan sikäli väärin, että opettajien aika ja energia ei riitä innostamaan ja vaatimaan enempää niiltä akateemisesti kyvykkäimmältä 17 %:lta. Suomen koululaitoksen niukin naukinkin läpäisevät osaavat ja tietävät hämmästyttävän paljon kun vertaillaan tietoja ja taitoja globaalisti. Miten tämä lisääntyvä heikkojen tuki vastaa tuleviin haasteisiin, jossa robotiikan ja tekoälyn ennustetaan polarisoivan työmarkkinoita? Mistä tulevat seuraavat slushaajat ja nobelistit, jos tuo kyvykkäin osuus uhkaa jäädä peruskoulussa oman onnensa nojaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Syrjäytyminen se vasta paljon maksaakin. Koulupudokkaista tulee valitettavan korkealla todennäköisyydellä pitkäaikaistyöttömiä, kerjäläisiä tai rikollisia, jos minkäänlaisia ennaltaehkäiseviä turvaverkkoja ei ole.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Hyvinvoiva lapsi on todellakin halvin lapsi ja aikanaan halvin nuori, aikuinen ja eläkeläinen.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Pitää paikkansa, että syrjäytyminen on vakava ilmiö. Oletetaan, että nämä koulun tukitoimenpiteet ovat (osin) suunniteltu syrjäytymisen ehkäiseminen mielessä. Nyt siis kysymys kuuluisi, ovatko toimenpiteet tehokkaita?

Tukitoimien piirissä on about 15-25 % oppilaista. Syrjäytymisvaarassa olevista ei siis voi puhua koko porukan osalta. Tukitoimien suunnittelussa ei eritellä syitä sillä tarkkuudella, että syrjäytymisvaaraa tunnistettaisiin.

Sosiaalitoimi ja kymppiluokan tyyppinen ratkaisu ovat oikeita keinoja mainitsemaasi ongelmaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Onko sinulla mitään ajankohtaista kokemusta koulusta?

Kolmiportaisen tuen ja oppilashuollon tukitoimet tähtäävät nimenomaan ennaltaehkäisyyn ja täsmäratkaisuihin ajoissa, ei myöhässä. Kymppiluokka tai epämääräinen sosiaalitoimelle lykkääminen ovat yleensä liian myöhäisiä toimia.

Koululla on kyllä monia keinoja tukea myös sitä helposti ja nopeasti kunkin lukuvuoden tavoitteiden, eli arvosanan kahdeksan verran oppivaa vähemmistöäkin - ja myös sitä vielä pienempää oikeasti lahjakkaiden ryhmää. Ja niitä käytetään. Se on ihan tavallista arkea.

Ei todellakaan aina ole nuoren ällin puutteen vika, jos ei menesty tai viihdy koulussa. Se Kärpäsen koulun määkyvällä äänellä raivoava filosofian lisensiaatti on vain jäävuoren huippu, merkki vääristä arvoista, sisällöistä ja tavoitteista. Jyväskylän yliopiston eräässä tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, että jopa 38% opettajista on väärällä alalla. Ongelmien ketju alkaa jo valintakokeista. Organisaatio, joka laskee lävitseen lasten eteen tuon filosofian lisensiaatin kaltaisia, on pahasti viallinen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #5

Minun kokemukseni ala- ja yläkoulusta (olen oppinut hiljattain nämä uudet termit, enkä puhu enää asteista) ovat varmasti vanhoja. Olen silti vakuuttunut, että n. 25 % ei selviäisi oikeasta peruskouun loppukokeesta. Kuinka lähellä tämä määrä on niitä, jotka eivät mene jatko-opiskeluun eikä töihinkään? Heikoimmat ovat pudonneet jo yläkoulussa kyydystä, mutta sitä koululaitos ei voi myöntää. Peruskoulun loppukoe on siksi heille kauhistus, koska totuus tulisis ilmi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #6

Keskellä murrosikää elävien testaamisessa ja loppuelämää määräävien 'tuomioiden' jakamisessa sen perusteella ei ole paljonkaan mieltä. Varsinkin kun se toivomasi loppukoe arvatenkin olisi pelkkä vanhanaikainen ulkomuistitesti.

Oppivelvollisuuden pidentäminen täysi-ikäisyyden rajalle olisi hyvä ratkaisu monelle.

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

"Loppuun on vielä todettava disclaimerina, etten pidä itseäni elitistinä. Takanani on huoli siitä, että resursseja ohjataan sikäli väärin, että opettajien aika ja energia ei riitä innostamaan ja vaatimaan enempää niiltä akateemisesti kyvykkäimmältä 17 %:lta.

Mistä tulevat seuraavat slushaajat ja nobelistit, jos tuo kyvykkäin osuus uhkaa jäädä peruskoulussa oman onnensa nojaan?"

Yksityiskoulut "kyvykkäimmälle 17 %:lle", joihin maan johtavat opettajat.

Luodaan Suomeen kastijärjestelmä jossa kansalaisen arvo perustuu hänen "akateemiseen kyvykkyyteen" eli kolme kastia, akateemisesti kyvykkäät/akatemisesti tyydyttävät/akateemisesti kyvyttömät.

Akateemisesti kyvykkäät luonnollisesti saavat kaikki johtopaikat, akateemisesti tyydyttävät työskentelevät ylläpitääkseen akateemisesti kyvykkäiden korkeaa elämäntasoa.

Akateemisesti kyvyttömät eivät ole oikeita ihmisiä ja joutuvat pitämään hihamerkkiä joka osoittaa heidän asemansa yhteiskuntamme roskasakkina. Ö-luokan kansalaisina heidät sterilisoidaan. Heitä luonnollisesti käytetään surkeimmissa töissä ja kaikkein kyvyttömättömät kansalaiset laitetaan "tuhoamis"leireille.

Toimituksen poiminnat